Opetushevosen työ

Meillä opetushevoset tekevät töitä yleensä 1-2 tuntia päivässä, normaalisti viitenä päivänä viikossa. Joskus poikkeuksellisesti hevonen voi tehdä kolme tuntia, mutta tällöin työt jaksotetaan siten, että väliin jää riittävä lepoaika ja että työ ei ole rasitukseltaan liian kovaa. Kilpailut tai kurssit ovat viikonloppuisin noin 1-2 kertaa kuukaudessa, mutta tällöinkin otetaan huomioon hevosten riittävä lepo ja jaksotetaan vapaapäivät tarpeen mukaan. 

Opetushevosten tekemää tuntimäärää tarkkaillaan viikottain, tarpeen mukaan töitä vähennetään tai lisätään. Hevosen tekemien työtuntien tulee olla rasitukseltaan ja tehtäviltään riittävän vaihtelevia, jotta hevonen pysyy terveenä. Liikunnan tulee olla monipuolista. 

Säiden salliessa käymme hevosten kanssa esimerkiksi maastossa kävelemässä. Maastossa kävelemisellä voidaan tuoda hevoselle mahdollisuus toteuttaa vaeltamisen tarvetta, eli näin tukea hevosen lajityypillistä käytöstä. 

Ratsastustunneilla meillä on tietyt rutiinit, joiden avulla hevoset tuntevat olonsa turvalliseksi. Kun käytännöt pysyvät samoina, näin pyritään varmistamaan turvallisuus. Ratsastustunti alkaa ja päättyy kaartoon. Kaarrosta lähdetään liikkeelle, kun se on turvallista ja kaarrossa ratsastajat tulevat alas yhtä aikaa. 

Hevosen selkään noustaan aina joko selkäännousujakkaralta tai rampilta, useimmiten opettaja tai avustaja pitää toiselta puolelta jalustimesta kiinni, jolloin varmistetaan satulan pysyminen samassa asennossa. Näin toimittaessa hevosen selkään ei kohdistu rasitusta/vääntöä. Myöskin satulan runko säästyy, eikä väänny. Ratsastajan on myös helpompi nousta satulaan pehmeästi, kun nousukorkeus on pienempi.

Ratsastustunnille tehtävät suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne ovat reiluja sekä ratsastajan taitotason että hevosen kannalta. Opettajalla on vastuu siitä, että hevonen on tehtäviensä tasalla ja hevonen kykynee annetut tehtävät tekemään turvallisesti ja ratsastajalla on mahdollisuus suoriutua tehtävistä. Ratsastajan taitotason kehittyessä ratsastajan vaikutus hevoseen lisääntyy. Hevosen kuuliaisuutta voidaankin pitää hevosen luottamuksena ratsastajan antamiin ohjeisiin. Kokemattomien ratsastajien kohdalla hevonen tukeutuu opettajan ja avustajien ohjeisiin. 

Sekä hevoset että ratsastajat ovat erilaisia luonteeltaan ja temperamentiltaan. Osa hevosista ja ratsastajista sopii paremmin toisilleen. Taitojen kehittyessä myöskin kehitytään toimimaan erilaisten hevosten kanssa. Ratsastustaitoa on se, että oppii ratsastamaan kutakin hevosta juuri sille hevoselle sopivalla tavalla ja viemään hevosta tilanteesta toiseen siten, että hevosen luottamus ratsastajaa kohtaan kasvaa. Luottavainen hevonen voi työskennellä ratsastajan kanssa yhteistyössä, tätä on kuuliaisuus.

Ratsastus on erinomainen liikuntalaji, mutta sen lisäksi ratsastajan tulee huolehtia omasta kunnostaan ja liikkuvuudestaan myös muita tukilajeja harrastamalla. Hevonen voi tehdä työtään parhaalla mahdollisella tavalla, jos ratsastaja pystyy ja jaksaa hallita kehonsa sekä käyttää apuja oikealla tavalla. Riittävällä kehon liikkuvuudella on myös merkitystä siinä, pystyykö ratsastaja mukautumaan hevosen liikkeisiin riittävästi ja näin mahdollistaa myös hevosen liikkumisen. Notkea ja hyvin liikkuva hevonen tarvitsee kumppanikseen notkean ja kehonhallinnaltaan pätevän ratsastajan. Tässä tavoitetta meille kaikille!

Ratsastuskoulussamme ei ole käytössä painorajaa, mutta toivomme jokaisen ratsastajan rehellisesti pohtivan omaa tilannettaan. Mikäli ratsastaja on kookas, hänen on ensinnäkin vaikea asettautua satulaan tarkoituksenmukaisesti, eli siten, että satula asettuu ratsastajan painon alla hevosen selkään tasaisesti. Ratsastajan paino ja huonosti asettuva satula aiheuttaa hevoselle kipua ja pahimmillaan johtaa vakaviinkin vaurioihin. Jos ratsastajalla on painoa huomattavasti ratsastus muuttuu myös riskialttiimmaksi kehonhallinnan näkökulmasta. Hevonen voi myös reagoida ratsastajan suureen painoon ennalta varoittamatta. Mikäli ylipainoa ei ole huomattavasti, voi ratsastaa kevennetysti kouluratsastusta, pääsääntöisesti käynnissä.

Emme missään nimessä halua loukata ketään tuomalla painoasiaa esille! Meillä on vastuu hevosten hyvinvoinnista ja toiminnan turvallisuudesta. Mikäli asia sinua askarruttaa, olethan yhteydessä meihin.

Vapaapäivien lisäksi hevosille suunnitellaan lomajaksot siten, että joulun aikaan sekä juhannuksen aikaan hevosilla on lomaa useampi päivä. Kesällä hevoset ovat lisäksi kaksi viikkoa lomalla. Lisäksi esimerkiksi rokotusajankohdassa hevosille annetaan riittävä lepojakso mahdollisten rokotereaktioiden takia.